Vänrikki Tuovisen tarinat

Pyytäisikö kirkko anteeksi vuotta 1918?

  • Pyytäisikö kirkko anteeksi vuotta 1918?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johto oli vuoden 1918 sisällissodassa veren- ja kostonhimoinen ja kaikkea muuta kuin poliittisesti puolueeton.

 

Arkkipiispa Gustaf Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät piti tappaa. Naisemansipaatio oli hänen mielestään kristinuskon vastaista. Hän kiinnittikin huomiota punaisten naissotilaitten teloittamiseen, jotteivät nämä tuottaisi Suomeen lisää punaisia jälkeläisiä.

 

Piispa O. I. Colliander julisti, että työväestö oli kapinointinsa takia ”Jumalan kirouksen alainen ja jätettävä Saatanan haltuun.” Sisällisodalle annettiin uskonnollinen tulkinta: kyseessä oli sosialismin viha kristinuskoa ja kirkkoa kohtaan.

 

Onko kirkko virallisesti sanoutunut näistä kannoistaan irti? Olisiko lopultakin anteeksipyynnön paikka, lähes sata vuotta myöhässä? Vai eikö kaduta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Ei kirkon tule pyytää menneitä, jäsentensä tekoja anteeksi. En minäkään ole vastuussa isieni teoista. Minun ja kirkon tulee tänään, siis tänään elää omien puheidemme mukaisesti. Tai ainakin sinnepäin.

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

"Ei kirkon tule pyytää menneitä, jäsentensä tekoja anteeksi. "

"Joka ei tunne (ja tunnusta) historiaansa, on pakoitettu toistamaan sitä." Siksi tunnustus ja virallinen anteeksipyyntö olisi hyvin asiallinen. Valtaan kuuluu vastuu. Jos valta peritään, myös vastuu peritään.

On suuri pelko, että jossakin tilanteessa vastaavat asenteet kirkonkin piirissä nousevat uudelleen pintaan jos (kirkko-)historiasta niissä edelleen vaietaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Sademaa; menneet tulee tuntea ja tunnustaa tapahtuneiksi. Anteeksi ei voi kuitenkaan pyytää kenenkään toisen puolesta. Onko tänään syntyvä amerikkalaislapsi anteeksipyynnön velkaa ennen häntä vallinneista orjamarkkinoista?

Käyttäjän JuSa kuva
Juhani Sademaa

Ei kenenkään henkilönä tarvitsee pyytää anteeksi, mutta kirkko institutiona muuten kovasti korostaa jatkuvuutta, apostolisuutta, uskonnollisin perustein, "Pyhän Hengen johdatusta". Siksi institution pitäisi kantaa vastuu tai virallisesti luopua jatkuvuuden, apostolisuuden, ja Pyhän Hengen läsnäolon väitteistä. Pitäisi tunnustaa, että jokainen sukupolvi luo aina itse kirkkonsa ilman mitään jatkuvuutta.

Käyttäjän kaukotuovinen kuva
Kauko Tuovinen

"Ei kirkon tule pyytää menneitä, jäsentensä tekoja anteeksi."

Johansson ja Colliander eivät olleet ketä tahansa kirkon jäseniä, vaan näiden kirkkoruhtinaitten näkemys oli niin virallinen kirkon kanta kuin se vuoden 1918 oloissa oli mahdollista. Kirkko siis voisi anella anteeksi omaa kantaansa, ei yksittäisten syntisäkkien toimia.

Voisi tietysti viisastella, kuka tai mikä pimeyden voimille anteeksi antaisi.

Käyttäjän PauliJuhaniPitknen kuva
Pauli Pitkänen

"Arkkipiispa Gustaf Johanssonin mielestä kaikki Jumalan kieltäjät piti tappaa."
Kyllä samainen piispa sokeudessaaan koitti uskovia kirkollisin toimenpitein hävittää. Minulla on kuitenkin se käsitys, että kirkon rooli kansalaisodassa on melko pieni. Valitettavasti itsenäistymiseen usein tulee aseellinen taistelu vallasta.

Käyttäjän timoelonen kuva
Timo Elonen

Papit eivät taisteluihin osallistuneet, mutta varsinkin sen ajan köyhien ihmisten mielissä uskonnnolla oli merkitys, jota tämän päivän ihmiset eivät voi ymmärtää. Pappien julistamalla Jumalan tuomiolla sosialismia kannattaneet ja myöhemmin punakaartiin liittyneet tai liittymistä harkinneet pelkäsivät hirveästi, että heidän sukunsa ja he itse tulisivat saamaan kauhean kohtalon. Jumalan paikallisedustajan tuomio olikin usein julma (ja myös väärä).

Kirkko instituutiona voisi pyytää anteeksi, mutta keneltä sen oikeastaan pitäisi pyytää anteeksi?

Tällaisissa asioissa tavallaan syytetään syyttömiä nykyihmisiä. Niin minä ja Kauko tuntisimme, jos meitä vaadittaisiin pyytämään anteeksi 90- luvulla aiheuttamaamme lamaa sillä vuosikymmenellä syntyneiltä.

Antti Jokinen

varmaankin koviin kannanottoihin punakapinan jälkeen oli syynsä. Monissa paikoissa olivat kapinalliset kiduttaneet ja tappaneet pappeja ja heidän perheitään sekä häpäisseet kirkkoja. Myöskin kauhu- uutiset Venäjältä, jossa pappeja, munkkeja, nunnia ja muita uskonnollisia henkilöitä tapettiin, kuin kärpäsiä sekä kirkkoja ryötettiin ja häpäistiin raakamaisesti aiheuttivat kovatkin sanankäänteet.

Käyttäjän hapotusjahapatus kuva
Anttijuhani Tuominen

Anteeksipyyntö on aina enemmän tai vähemmän symbolinen sovitus, joka hyödyttää pyytäjää. Uhri, siis anteeksiantaja, ei tästä kostu mitään, paitsi niissä tapauksissa, joissa teko on ollut ennen tätä tekijän taholta kiistetty.

Olen kuitenkin eri mieltä useimpien kommentoijien kanssa siitä, onko kirkko velvollinen anteeksipyyntöön. Kirkko olisi organisaationa vähintäänkin yrittää pysyä ulkopuolisena kansalaissodasta. Kannatan tällaisia totuuskomission tapaisia selvityksiä, joissa ei etsitä syyllistä vaan totuutta. Sitähän maailmassa ei ole liikaa koskaan.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Vielä kerran. Ei minun ole asiaa pyytää anteeksi toisten tekoja. Omien mokien anteeksipyynnössä on ihan tarpeeksi.

Käyttäjän hapotusjahapatus kuva
Anttijuhani Tuominen

"Vielä kerran. Ei minun ole asiaa pyytää anteeksi toisten tekoja. Omien mokien anteeksipyynnössä on ihan tarpeeksi."

Älä intä hyvä mies! Kyse ei ole yksityisen henkilön tekemisistä, vaan organisaatioiden, kuten kirkon tai vaikka valtion. Oliko kirkon toiminta kansalaissodassa eettisesti oikein?

Luterilainen kirkko on vanhempi kuin yksikään ihminen Suomessa, ja kirkon edustaja voi toki pyytää anteeksi edustettavansa puolesta. Tässä hiljattain Japani pyysi Kiinalta anteeksi vanhoja, sodanaikaisia julmuuksia ja ihmisarvon loukkauksia.

Ainahan se anteeksipyyntö on symbolinen sovitus. Oli varsinainen teko vanha tai tuore, yksilöiden tai yhteisöjen välillä, anteeksipyyntö on siitä hyvä kaikille osapuolille, että asialle voidaan sen jälkeen laittaa piste.

Käyttäjän KristaRantanen kuva
Krista Rantanen

Kirkko on aina rikkaiden puolella ja tulee sitä olemaan. Seurakunnat rakentavat mielummin kiviaitoja kuin auttavat syrjäytyneitä. Sisällisota on kirkolle vaettu aihe. Kirkko ei suostunut siunaamaan punaisia, punaisilla ei ollut lupa surra. Edistystä on tapahtunut vuonna 2006 naispappi siunasi punaisten joukkohaudat. Oliko se myöhään? Se että kirkko menettää arvoaan on se, ettei kirkko halua olla tavallisen kansan lähellä.

Tommi Saikkonen

Sodat syntyvät huonosta politiikasta tai hyvästä uskonnosta!

Toimituksen poiminnat